Lavastus- ja pukusuunnittelijana olen tehnyt töitä vuodesta 1984 freelancerinä sekä kiinnityksillä Rovaniemen teatterissa 2013-17 ja Savonlinnan teattereissa 2018-19. Vankan työkokemuksen olen hankkinut työskentelemällä eri teattereissa ja vapaissa ryhmissä hyvinkin erilaisissa työoloissa.

1979 pääsin opiskelemaan arkkitehtuuria Tampereen teknilliseen yliopistoon. Tampereella tutustuin moderniin tanssiin ja näin teatteria Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella. Molemmat avasivat minulle uusia mullistavia maailmoja, joiden kanssa halusin olla tekemisissä. Arkkitehtuurikoulun ohella aloin tehdä pukuja erilaisille vapaille tanssi- ja teatteriryhmille.

Arkkitehtuuriopinnoissa sain monipuolisen visuaalisen ja tilallisen koulutuksen sekä tajun värien ja materiaalien suhteesta tilaan. Työskentely teatterissa ja varsinkin tanssin parissa laajensi tilallista ajatteluani; kiinnostuin liikkeestä, puvusta ja tilasta, materiaaleista sekä väreistä – ja miten näillä elementeillä kerrotaan tarinaa ja luodaan dramaturgiaa.
Teatteri-innostukseni vei minut Tampereen yliopiston näyttelijäntyönlaitokselle ensin 1988-89 Kaisa Korhosen ohjaukseen ja 1994-95, 2001-2008 tein useita töitä Ari Nummisen ja Hanno Eskolan kanssa. Tuolloin pääsin suunnittelijana lähelle näyttelijäntyön opiskelua ja tutkimaan puvun ja lavastuksen ilmaisuvoimaa suhteessa näyttelijäntyöhön. Se oli minulle käytännön teatterikoulu.

1989 Kaisa Korhonen pyysi minut pukusuunnittelijaksi Musta rakkaus-ryhmän Otelloon Tampereen Teatteriin ja Eskolan kanssa tein kolme vierailua Tampereen Työväen Teatteriin, erityisen tärkeä oli Neiti Julie 1997.

Tehdyt työt poikivat lisää ja sain kiinnostavia töitä hyvien ohjaajien kanssa joten arkkitehtuuri jäi. Rakkaus tanssia kohtaan ja oma tanssiharrastus johti minut tekemään suunnitteluja useille tanssiryhmille, tanssin opettajaksi ja esiintyjäksi, joten minulla on teatteripuvusta ja -tilasta myös henkilökohtainen kokemus. Tanssiproduktioissa olen työskennellyt myös erityisryhmien kuten kehitysvammaisten ja koululuokkien kanssa.

Vuosina 2000-2009 kuuluin tiiviisti Teatteri Telakan ensambleen. Olin monta vuotta päävastuussa esitysten puvuista ja lavastuksista. Olin mukana mm. Juha Hurmeen ja Markku Peltolan produktioissa. 2005-2010 olin teatterin hallituksen jäsen, vuosina 2005-2009 hallituksen puheenjohtaja.

Vapaalla kentällä opin tekemään töitä pienillä resursseilla ja ilman aputyövoimaa. Nautin kuitenkin kunnollisesta ennakkosuunnittelusta yhdessä ammattimaisen ja innostuneen taiteellisen työryhmän ja toteutuksesta taitavien ammattilaisten kanssa.

Vapaiden ryhmien lisäksi olen vieraillut mm. Vaasan ja Kokkolan kaupunginteattereissa, Teatteri Vanhassa Jukossa, Ahaa-teatterissa, Tanssiteatteri Tsuumissa ja Mobitassa, Teatteri 2000:ssa ja Tampereen Filharmoniassa.

2013 tein lavastus- ja pukusuunnittelun Porin teatterin Päällystakkiin, jonka ohjasi Ola Tuominen. 2019 hän ohjasi myös Pyynikin kesäteatterin Nuotin vierestä, jossa olin pukusuunnittelijana. Tommi Kainulaisen ohjauksessa vierailin pukusuunnittelijana Lahden kaupunginteatterin Puhalluksessa 2018 ja Kostonkierteessä 2022.

2013-2017 olin kiinnityksellä Rovaniemen Teatterissa, jossa pukujen lisäksi tein lavastussuunnitteluja, mikä oli itselleni tärkeää ja kehityin lavastajana. Huojuva talo oli tärkeä työ, ohjaajana Pieta Koskenniemi.

2018-19 olin kiinnityksellä Savonlinnan teatterissa. Tärkeä lavastus- ja pukusuunnittelu oli Kuin ensimmäistä päivää, jonka ohjasi Taava Hakala.

Kiinnityksen jälkeen Hakala pyysi minut vierailevaksi pukusuunnittelijaksi Oulun Teatterin Kalenterityttöihin, jonka jälkeen 2020 jatkoin Oulussa vierailevana lavastus- ja pukusuunnittelijana Synninkantajissa, ohjaajana Sakari Hokkanen.

Varsinkin nykyään 63-vuotiaana freelancerina suunnittelijoiden työllistyminen huolestuttaa. Suunnittelijoiden työolot, identiteetti ja vuorovaikutus sekä kansainvälisyys ovat kiinnostaneet. Olin 2009-14, 2016-18 Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry:n hallituksessa ja Suomen Oistat-keskuksen hallituksessa jatkan edelleenkin.